15. lokakuuta 2010

so happy I could die

LADY GAGA @ HARTWALL AREENA, HELSINKI

Eilisestä selvitty hengissä! Ehdottomasti yksi elämäni parhaimpia päiviä, jos ei oteta huomioon sitä, että jonottaessa oli vähän kylmä. En tuntenut varpaitani, enkä sen takia pystynyt edes kävelemään kunnolla. Tuntuu pahalta edes ajatella niitä, jotka olivat olleet siellä koko yön. Itse jonotin viisi ja puoli tuntia ja tein kuolemaa :D


Menin Hartwallille yhdeltä ja siellä ei ollut kun about 30 ihmistä. Asiaan saattaa vaikuttaa tuo kylmyys ja se, että koko aamupäivän oli kuulemma satanut kaatamalla vettä. Hyvähän tuo oli mun kannalta, pääsin toisena sisään yhdestä portista, joita oli yhteensä n. 10.

Eturivissä (!!) Gagaa odotellessa naurettiin aivan hulluna meidän matkasta ovilta permannolle. Järkkärit huusivat naama punaisena, että ei saa juosta ja taisi ne pari juoksevaa tyttöä ottaa kiinni ja patistaa takaisin ulos. Me pujoteltiin kaikkien järkkäreiden ohi ja saatiin tosi hyvät paikat pienen catwalkin päästä, mistä näki koko show'n + Gaga lauloi kaikki parhaat biisit (mm. Alejandro, Telephone, Bad Romance) siinä kahden metrin päässä meistä.

Alkuintron aikana jännitys oli korkeella ja täydessä Hartwall-areenassa oli tosi odottava tunnelma. Kun Gaga vihdoin paljastui verhon takaa, koko halli kirjaimellisesti räjähti. Se oli jotain niin mahtavaa.
Gaga laulaa aivan uskomattoman hyvin livenä! Speechless pianosäestyksellä oli parhautta. Telephonen Beyoncen osuuden, joka tuli nauhalta, aikana Gaga tuli meidän eteen, osotti mua ja katsoi silmiin. Apua...

Kaksi tuntia meni tosi nopeesti! Viimeisen biisin aikana meinasin pyörtyä. Syy lienee varmaan nestevajauksessa ja en ollut myöskään syönyt kunnolla (hyvä Jutta, näin valmistaudutaan keikkaan!) Ilman edessä olevaa aitaa olisin kaatunut, koska pidin aika kovaa siitä kiinni pysyäkseni pystyssä. Gaga tuli tietenkin siihen huutaan: "Jump motherfuckers!" joten eipä siinä auttanut muuta kun viimeisillä voimillaan vielä hetken hyppiä!

Show me your teeth!
Keikan jälkeen oli tosi epätodellinen olo. Siis mitä just äsken tapahtu? Katsoin kaksi tuntia naista, jota en vuosi sitten koskaan kuvitellut näkeväni. Ja katsoin sitä eturivistä. Ja se katsoi mua silmiin. Liikaa käsiteltävää yhdeltä päivältä!

Oon ihan sanaton ja suosittelen menemään keikalle, jos vain mahdollisuus tulee :)
Kiitoksia vaan Jonnalle ja muille seurasta! Vaikka ette tätä kuitenkaan lue, mutta kiitos silti.


Tänään sain maailman parhaan synttärilahjan! ISO kiitos Sonjalle :) Oon sulle ikuisesti kiitollinen.

Ja kiitos myös Rokkikauppa. Koska tilauksen toimituksessa kesti kuukauden verran, kassista paljastu pieni yllätys. Sinkkuja nimmareiden kera. Oisitte nähny mun ilmeen... :D
Tällästä tänään! Otsikko kuvaa mielentilaa melko hyvin.


PS. Miksi tuolla pitää sataa lunta? Ei talvi voi tulla vielä. Vihaan talvea.
PPS. Syysloma! Ke-pe tulee olemaan parhautta.

2 kommenttia: