röllipeikon kiljutonkassa on leivänpaloja

Tällee helmikuussa on hyvä alkaa muistelee uudenvuoden juhlahumuu ja meininkejä! Oltiin päätetty porukalla näitä juhlia viettää ja Pian kanssa saavuttiin Koivukylään tavarakasan ja jäätävän kokoisen patjan kaa, jota oli saatu Pigun riiskikuppiin väkivalloin survoo. Paikanpäällä meitä odottikin jo Minna, Jutta ja Matti valmiina koitokseen!

Alettiin laittelemaan tortilloja ja juustotarjotinta kasaan ja meijän jengi on kyl sellanen sikalauma, joka ei esteettisyydestä tiiä mitään, niin kaikki oli tarjolla omissa paketeissa ja pusseissaan. No pääasia et saatiin masut täyteen nii päästiin keskittyy tärkeimpään eli juomiseen. Oltiin päätetty et lähetään ajoissa liikenteeseen, koska tiedettiin et jengii oli varmasti paljon liikkeellä. Sitten alkoikin se pähkäily et mihin mennään. Aateltiin mennä yhteen tapahtumaan, mut se oli loppuunmyyty ja muutenkin kaikki vaihtoehdot tyssäs johonkin. Noh, mut hei Rottahan oli siel jossain laivassa. Se alko kuulostaa loppujenlopuks kaikkien pääs ihan hyvältä idealta niin tilataksi pihaan ja menoksi.

Väkee oli kun pipoo ku Wäiskiin saavuttiin. Oltiin lähes vikat jotka pääsi sisään ja oltiin siellä just sillee et keikka alkoikin melkeen heti. Muut lähti tilaa juomiin nii mä sit yksin olin päättäny mennä eteen. Vaikka olin humalas nii silti yksin riekkuminen tuntui tylsältä, joten lähin metsästää loppuporukkaa ja padam me oltiinki kaikki yhtäkkiä siinä edessä. Oli ihan superrrrrrhauskaa ja helvetin hyvä meno keikal! Välillä vähän pelotti, et pää osuu kattoon ku heiluu kun se oli niin matalalla. Ja kuuma. Siis aivan tajuttoman kuuma. Olin ihan varma, et pyörryn sinne. Kun Rottaradio lähti soimaan oli pakko lähtee sen ajaks ulos tuulettuun kun meinas henki lähtee.

Keikan jälkeen perinteiset kuvasessiot ja pikaset läpyskät ja taas taksi alle ja mentiin Ale Pubin kuoppajaisiin. Meil oli ollu yks sääntö tälle uudenvuoden juhlinnalle ja se oli se että ei Aleen. Mutta sinne eksyttiin taas. Asiaan saattoi vaikuttaa se et sinne oli lyhyin jono ja hei onhan siellä halpaa!

Lähettiin jonkun verran ennen pilkkuu, et vältyttäis ruuhkalta. No ei todellakaan oltu varmaan ainoot jotka näin aatteli ja ei vältytty yhtään miltään. Luovutettiin Stadin taksijonos ja mentiin junal Tiksiin, jos siel olis lyhyempi jono. No ei ollu mikään maailman helpoin juttu venaa meijän revohkalle autoo ku tarvittuu just se fakin tilataksi. Tää meijän matkaaminen vei kevyet 3,5h ja oltiin aamuhämärin perillä. Luojan kiitos tollon ei ollu mitään miinus tuhat pakkasta tai ois jäädytty ulos! Kivaa oli mutta onneksi vuosi vaihtuu vain kerran vuodessa!

-    - Ankka              

roska-autonkuljettaja mä olin ennen

ATOMIROTTA @ BAR JEMMA, VANTAA

Saavuin eräänä kauniina marraskuisena päivänä kaikkeni antaneena töistä kotiin ja sängyssäni odotti möykky. Möykky tunnetaan myös nimellä Ankka. Hän oli tullut suoraan koulutuksesta. Hän oli hyvin väsynyt. Pistettiin kahvit tulille ja kaadettiin sumppia naamaan pannutolkulla. Itsemme kokoomisprosessin jälkeen starttasimme Mersun kohti Rajakylää.

Auto jäi lepäämään huoltoaseman pihaan ja me jemmasimme itsemme Jemman uumeniin. Olimme väsyneitä ja koomaisia ihmisiä, joten keikan jälkeen jemmasimme itsemme Rotan kanssa kuvaan tarkoituksena päästä humalaisten keskeltä pois niin nopeasti kuin mahdollista. Vietimme arvokkaan hetken arvokkasti arvokkaassa seurassa ja hiipparoimme kohti kotia. 

BUUTSI-T & LOKIT @ KAPTEENIN KAJUUTTA, HELSINKI

Aamulla lähdimme kukonlaulun aikaan kohti Vantaata ottamaan mustetta nahkaan. (Kukkohan tunnetusti kiekuu: KUKKO KIEKUU!) Silmät ristissä menin ensimmäisenä kidutustuoliin, koska tuotantoteknisistä syistä oli pikkasen kiire lähteä fileointipajalle veitsiä heiluttelemaan. Sattui niin julmetusti, että meinas itku tulla moneen kertaan, mutta molemmat selvittiin hengissä kuitenkin! Okei, Ankkaa ei sattunut yhtään, mutta se onkin tollanen kummallinen rautanahka.

Kaikessa rauhassa töissä täyttelin terveellistä elämää tavoittelevien unelmaa aka salaattibaaria, kun näin kahden uuvatin lähestyvän minua uhkaavin askelein. "Tänään muuten mennään keikalle!" Nykyelämän paras keksintö eli Facebook oli tiedottanut, että Buutsi-T:n vieraina olisi silloin kolmen ärrän kopla - Rotta, Rohtori ja Rautis. Ankalla oli kollarit jalassa ja mulla oli meikit Ankan luona, eli lähtökohdat viihteelle lähtemiseen olivat aivan 6/5. 

Ollaan Kapteenin Kajuutassa oltu muutaman kerran aikasemminkin, se on oikein mukava pikku räkälä. En tosin tiedä, että pitääkö se ottaa kohteliaisuutena vai ei, mutta meiltä tultiin kysyyn et ollaanko alaikäsiä. Ollaan ollaan!

Buutsi-T:n kanssa oli muitakin räppäreitä, mutta lähinnä tämän ärrätrion takia me sinne paikalle raahauduttiin. Ei olla nähty Rohtoria ikuisuuksiin, joten pitihän tämä tilaisuus käyttää hyödyksi! Ja muutenkin oli superfantsuu vaihtelua Atomirotan keikkoihin kuulla Notkean Rotan biisejä. Eipä sillä, että Atomissa jotain vikaa olisi, mutta vanha kunnon sanonta menee - vaihtelu virkistää.

No mitäs niitä nyt sit oli! Raksalla, Salkku ja Mulkku, Lomalla, Paskakuski, (iha oikeest, tehkää näille biisien nimille jotain :D), Rahaa Rautaperseelle ym ym. Mah-ta-vuut-ta oikein isolla ämmällä! Ois voinu kestää vaikka kuinka paljon pidempään, mutta niinkun toinen vanha kunnon sanonta menee - ei makeaa mahan täydeltä.

Keikan jälkeen jäätiin jokskin aikaa vaihtaan kuulumisia ja puhuun kirjoista ja vinyyleistä ja sitten hilppastiin väsyneinä, mutta hymyt korvissa asti peiton alle jalat kelmutettuina. :)

- Jutta