don't cry because it's over, smile because it happened

LADY GAGA @ HARTWALL AREENA, HELSINKI

Gagan keikoista ehkä just ja just vihdoin toivottu. Ainakin fyysisesti, leijun toki edelleen pilvissä koska oli ihan superhypermegaultramahtavaaaa! :) Todellakin jokaisen pennin arvonen ja kannatti ostaa myös toiselle päivälle lippu!

Maanantaina menin jonottaan suoraan yövuorosta. Fiksu veto, eikös. Olin paikalla vähän seiskan jälkeen ja käteen lyötiin jonotusnumero 102. Olin ihan paniikissa, että en tuu pääseen eteen vaikka olinkin näin ajoissa. No, onneks jonotuslistat ei oo eikä tuu ikinä pitäänkään paikkaansa ja lopulta löysin itteni kakkosrivistä.
Mutta jonotuksesta vielä sen verran että saatana ku oli kylmä! Yritin nukkua pienet päikkärit siinä ku meinasin nukahtaa istualteen, mut ei oikeen onnistunu kun tärisin vaan kylmästä. Elokuussa?! Hei camoon. Joskus kahen-kolmen aikaan onneks vähän lämpeni niin sain nukuttua tunnin. Jipii.
Tiistaina menin Hartwallille vasta viiden aikoihin, koska olin niin kuollut maanantaista että oli pakko nukkua univelkoja pois. Porukkaa ei ollut vielä lähes yhtään, vaikka luulin etten edes pääsisi Monster Pittiin. No, kolmanteen riviin kuitenkin päädyin.

Ovet aukes molempina päivinä kuudelta, Lady Starlight ja The Darkness oli lämppäreinä ja vähän ennen ysiä sitten aloitti Gaga. Starlightista en tykänny yhtään, oli liian outo mun makuun. :D The Darkness sentään oli hyvä! Ekana iltana jo tykkäsin, mut toisena se alko vasta kuulostaankin ihan sairaan hyvältä jee!




Ja Gaga... No mitä siitä nyt voi sanoo. IHAN USKOMATON!! Aaaah mä niin rakastan tota naista. ♥ Koko show oli yhtä juhlaa, tuli hypittyä ja huudettua taas vuoden edestä. Aika meni ihan liian nopeeta kun tuli vaan hyviä biisejä toisensa perään ja ei olisi millään halunnut, että se loppuu.
Jopa sellasista biiseistä, mistä en ehkä levyllä niin paljoo tykkää, Gaga osas livenä tehdä ihan uskomattomia. Ja yleisökin oli niin messissä koko ajan kun vaan voi! Jopa istumakatsomo seisoi ja jorasi koko keikan ajan. Kerrankin ei tarvinnut hävetä suomalaisia. :)
En mä voi oikeesti hehkuttaa sanoin niin paljoo kun ois tarvis! Gaga pitää vaan kokea itse että sen tajuaa. Parasta mitä voi olla.








Ärsyttää ku toi mun pokkarikamera on jo niin vanha ja huono, ettei sillä saa kovin hyviä kuvia. :( No parempia nääkin kai kun ei mitään.

Nyt pitää alkaa kattoon BB:tä Katsomosta, oon jo ihan pihalla ku olin tänäänki illan töissä enkä nähny!!

tauko

HAPPORADIO @ CIRCUS, HELSINKI

Mun pää on ihan tyhjä. Ei riitä, että mun poikaystävä viedään vuodeks pois, nyt myös mun lempibändi on vuoden tauolla.

Lauantai oli jotain niin mahtavaa. Kuvia mulla ei keikalta taaskaan luonnollisesti ole, tällä kertaa ei ollut edes kameraa mukana. Youtube-videot saa kelvata. :)

Mutta asiaan. Me lähettiin Helsinkiin jo todella aikasin. Oli pakko olla ensimmäisiä paikalla. Circuksen eteen meijän lakana levittyi vähän kahdentoista jälkeen, että tuli siellä muutama tunti tosiaan vietettyä. Mutta mikäs siinä kun aurinko paistaa ja on parasta seuraa vieressä. Aika meni loppupeleissä ihan järkyttävän nopeesti, yhtäkkiä olikin enää tunti ovien avaamiseen.

Matkamankka oli jonossa tietysti mukana! Iltapäivän aikana saatiin kunnon ryhmälaulutkin aikaseksi. :) Ohikulkijoiden ilmeet oli kyllä näkemisen arvoisia, kun taputettiin Linnusta sammakoksi mukana tai jotain muuta yhtä fiksua.

Saatiinhan me pari pulsuakin siinä seuraks. Toinen jauho puol tuntia tarinaa jostain jätkästä, jolla oli kaulassa tatuoituna katkoviivat ja päällä teksti "tästä poikki". Ja voi kuinka se häpeskään sitä kesähelteillä ja aina oli kauluspaita päällä ja blaablaa. Seuraava kaveri olikin sitten omien sanojensa mukaan oikea inkkaripäällikkö, jalkajousi vaan puuttu. Eiks ollukin hyvin sanottu? Alkon myyjä oli haukuttu huoraks, kun ei viinaa herunu (oliks muuten hyvin sanottu?) ja sit meijän porukka näytti ihan joukolta Pikku Myitä. Vähänkö sekin oli hyvin sanottu. Jänniä kavereita.



Vihdoin ovet aukes. Olin voittanu lipun Voicen kisasta tonne, mutta ei meinannu sisäänpääsyä herua kun ei kuulemma ollut nimeä listassa. No haistakaa paska, kaivoin sähköpostin kännykällä esiin niin pääsin sisään. Listassa oli kuulemma kolme nimeä ja mä jo tiesin kuus ihmistä, jotka oli voittanu et hyvin menee! Ärsytti. Onneks Ankka ja Minna spurttas eturiviin ja varas meillekin paikkaa. Eturivi ja keskellä, tottakai. Kerrankin päästiin kaikki vierekkäin. Ja vaikka kaikenmaailman munahaukat siinä meinaskin ängetä siihen eteen niin saatiin onneks paikkamme pidettyä.



Kahden tunnin odotus. Aika kului jutellessa, laulaessa ja kelloa tuijotellessa. Vihdoin kello löi yksitoista ja salista valot sammuivat. Alkunauha alkoi soimaan. Viimeistä kertaa. Sydän hakkasi tuhatta ja sataa. Urpot nousevat lavalle ja kaikki alkavat huutaa. MONTA MIESTÄ! Ei kun alkunauha taas... MONTA MIESTÄ! No ei vieläkään kahta rummuniskua enempää... Mutta sitten räjähti ja se oli menoa. Kaksi tuntia armotonta huutamista, laulamista, tanssimista, hyppimistä, itkemistä ja vaikka mitä. Se tunneskaala, minkä kävin läpi keikan aikana oli ihan äärettömän valtava.



Mulla ei ole varmaan ikinä ollut noin hyvä fiilis keikalla. Viimeiseen biisiin asti pystyi sivuuttamaan melkein kokonaan sen, että tämä on viimeinen. Pitkään aikaan. Muuten olis varmaan onnistunu vielä paremmin, mutta kun Aki jauho varmaan joka spiikissä tauosta niin se hiukan vaikeutti asiaa.

01 monta miestä

02 hc-sää

03 hirsipuu

04 ruumiinavauspöytäkirja

05 olette kauniita

06 01:30 (elossa)

07 hitaasti

08 pahoille teille

09 anna anteeksi

10 ihmisenpyörä

11 rakkaus

12 tavikset

13 linnusta sammakoksi

14 sinä

15 nolla (puolikas)

16 puhu äänellä jonka kuulen

17 hiljaa niin kuin kuolleet

18 ahmat tulevat

19 pois kalliosta

----

20 umpisolmu

21 pelastaja

22 che guevara

----

23 itä-suomessa tuulee

Ai miten niin vähän rakkaus toi settilista. Ainoa mitä jäin kaipaamaan oli Kaupunki täynnä ihmisiä, mutta kaikkea ei voi näköjään saada. Oli sitä tossakin jo! Humppaihmari, Rakkaus, Tavikset, Linnusta sammakoksi - putki oli aika raskas. Nimim. pohjelihakset huutaa hallelujaa.
Sinä aiheutti pienen itkukohtauksen, koska tuli Markoa ikävä. Samoin Itä-Suomessa tuulee, mutta sen takia koska tiesin sen olevan viimeinen biisi. Viimeinen biisi pitkään aikaan.



En mä enää tiedä mitä voisin sanoa. Voisin jauhaa tosta päivästä vaikka kirjan verran, mutta en jaksa kyllästyttää teitä tän enempää. Siellä oli videokameroita kuvaamassa, että ehkäpä siitä joskus jotain materiaalia tulee. Voin kertoo, että ollaan aika hehkeinä siellä. Arvostin kovasti, kun kuvaaja tunkee kameran naaman eteen just kun hikisenä huudan ja hypin siellä. Hah

Ei onneks olla mä ja Ankka, jotka tuol edessä möykkää. :D

Mulla on ikävä. Happoradio on ollut viimeiset pari vuotta niin iso osa mun elämää, että en mä halua pitää siitä mitään taukoa. Mä oon kasvanut Happoradion kanssa, mä saan niistä niin paljon voimaa. Välillä ne ärsyttää mua yli kaiken, välillä mä rakastan niitä enemmän kun mitään muuta. Ei sitä voi kaikki tajuta, kuinka paljon joku bändi voikaan merkitä. Happoradio on rakkaus.