"tomppa vappuna oli aivan tavallinen vedellä täytetty ilmapallo"

HAPPORADIO ELEGANTTIMARSSI @ MIKAELI, MIKKELI

&

KUUSAKOSKITALO, KOUVOLA

Oli synkkä ja myrskyinen perjantaipäivä, kun starttasimme auton kohti Mikkeliä. No ei oikeesti ollu myrskyistä, eikä kovin synkkäkään mutta kuitenkin. Pikkasen meinas kiire tulla, niinkun aina. Ehdittiin kuitenkin hyvin kirjautua hotelliin, vähän laittaa itteemme ihmisen näkösiks ja hurauttaa Mikaelin pihalle.

Kauheeta sanoo näin, mutta mulla ei ollut suurempia odotuksia koko Eleganttimarssille. Älkää tappako! Koko hommaa lähdin katsomaan vähän "no katotaa nyt..." -meiningillä. Osasyynä tähän ehkä aikaisempien vuosien konsertit kaupunginorkesterin kanssa. Ne on ollut aina ihan mahtavuutta, mutta väkisinkin tuli nyt pohdittua, että voiko bändi + kosketinsoittaja + kolme viulistia tarjota mitään lähellekään sinne päin. 

Edelleen vähän pitelen luotiliivejä päällä vihaisten fanien hyökkäyksen varalta, mutta pakko sanoa suoraan että konsertin aikana mietin seuraavan viikon kauppalistaa. Ensimmäinen puolikas lähes täynnä ranteet auki itkuvirsiä oli melko puuduttavaa kuunneltavaa. Toki ennen väliaikaa kuultu Ihmisenpyörä sai tanssijalan vipattamaan. Toinen puolikas olikin sitten enemmän täynnä menoa ja meininkiä, ja onnistuin jättämään kauppalistan mielestäni pois.

Tiedän ettei kaikki ole asiaa kokenut näin, tiedän ihmisiä jotka ovat itkeneet silmät päästänsä tuolla konsertissa. Ehkä mua ei vain ole luotu hienoihin konserttisaleihin istumaan paikoillaan ja taputtamaan sivistyneesti biisien väleissä. Oli jotenkin kornia. En silti tarkoita, ettenkö olisi pitänyt ollenkaan konsertista - muutamien biisien jännittävät sovitukset ja salien ihan erilainen akustiikka pieniin baareihin verrattuna sai aikaiseksi muutamia kylmiä väreitä ja hymyilyä.

Konsertin jälkeen oli oikein nimmaritilaisuus järkätty ja pitihän sitä kunnon possekuva ottaa tietysti. Jutta 175cm siellä kymmenen sentin koroilla, piti vähän kyykistellä koska olin kaikkia pidempi muuten. Kiusallista.

Mietin tossa vaan, että pitäiskö mun vaihtaa alaa kenties kuvanmuokkauksen pariin..?

Keikan jälkeen oli tarkotus vetää hillittömät perseet ja bilettää aamuun asti, mutta Ankan flunssa ja meidän muiden yleinen väsymys juututti meidät hotelliin. Ei se mitään, saatiin me sielläkin pienimuotoset bileet aikaseks ja nukkumaanmeno venyi kuitenkin aamuyöhön asti. Oli meillä tarkoitus herätä aamupalallekin, mutta saatiin itsemme vasta puoli yhdeltä revittyä sängyistä ylös... Hyvä että oltiin sovittu check-out vasta kahdeks! 

Kuulin yöllä hauskan tarinan Tompasta vappuna. Tomppa oli täysin tavallinen ilmapallo, joka oli täytetty vedellä. Tarina loppui siihen kun Tomppa räjähti ja Ankka tirskahti itkuun (tai meni roska silmään, ei voi tietää). Se oli traagista se. Pieni hiljainen hetki Tompan muistolle.

Siinä vielä kuva illan ateriasta!

Ajeltiin ABC:lle syömään ja kun kerrankin oli aikaa niin otettiin oikein kunnon ateriat. Oli muuten hyvää! Ja ihan ähky vielä illallakin. Mikkelin ABC on noin niinkun muuten ehkä paskin huoltis ikinä, en suosittele. Ankalle ja Minnalle tuotiin liian pienet annokset ja kun asiasta huomautettiin niin 1) kukaan ei pyytänyt anteeksi eikä pahoitellut tilannetta, 2) puuttuvat pihvit tuotiin erillisellä lautasella pöytään ja 3) koko paskan hoitamiseen meni niin kauan aikaa, että muu annos kerkesi jäähtymään. Eikä tietoakaan mistään korvauksista tai edes siitä saatanan pahoittelusta. Joten terkkuja vaan sinne, hienosti hoidettu homma!

Kouvolan konsertti oli hyvin pitkälti samanlainen kuin edellisenäkin päivänä. Soitto ja laulu kuulosti paremmalta tosin mitä Mikkelissä, en tiedä johtuiko salin akustiikasta vai mistä. Muutenkin aika meni nopeammin, ei ehtinyt kauppalistakaan käydä hirveän montaa kertaa mielessä.

Mentiin jälleen konsertin jälkeen ottaan kuva ja lässytettii vähä paskaa niitte kans ja ja ja sellast perussettiä. Siitä sit suitsaitsukkelaan kaasu pohjaan ja Lohjal nukkumaan,

Summa summarum, ei kaduta että lähdin mutta kaksi konserttia riittivät täysin tarjoamaan sen, mitä niillä mulle oli annettavaa.

kiusallisuuksien mekka - laajasalo

ATOMIROTTA @ KAPTEENIN KAJUUTTA, HELSINKI

Nyt vierailevana kirjailijana minä, eli Ankka! Jutta pyys kirjottaa meidän viikon takaisen retken Laajasaloon, koska sillä lyö pää tyhjää ja tunnetusti mä oon meistä kahesta se jolla pään sisällä onkin jotain älyllistä elämää. Jude tuli perjantaina meille ja ei tehty mitään ihmeellistä, koska meistä on tullut vanhoja ja tylsiä niin me vaan juotiin teetä ja juoruttiin. Ei me oikeesti juotu teetä vaan pepsii ja puhuttiin kakkaa ja kyl me siinä vähän leikittiin mörököllien juhlaa, eli Halloweenia.

Eli maskeerasin meist aika kuumiksii!

Lauantaina sit Jutta lähti viel huitelemaan harjoitteluun ja mä jäin vähän vetää lepoo. Onnea Jutkulle kun oltiin valvottu johonki viiteen ja se lähti kasilta ajelee kohti Vantaata. Oli hieman väsynyt rouvashenkilö illalla. 

Siinäpä sitten kun oltiin iltapuhteet tehty nii lähettiin ajelemaan kohti päämäärää. Oli kiva mennä keikalle kun ei oltu pitkään aikaan oltu, eikä varsinkaan oltu pitkään aikaan kattomas Rottaa. Kolmas kerta Kapteenin Kajuutassa ja aina se on yhtä erikoinen paikka. Siellä on meinaa aina aika erikoista porukkaa. Niiku joku Heltsu ja Samppa! xD 



Keikka alko puolen yön jälkee ja vähän oltiin silmät ristissä, mutta se ei yhtään haitannut. Oikeen hymyilytti ihan kauhiast ku oli niin kivaa pitkästä aikaa olla kattomas noit! Vähän manattiin vaan et oltiin unohdettu korvatulpat ja seistiin kajarin vieressä ja se tuntuu ihan helvetin kamalalta tönöttää sillon siinä. No parin kipaleen jälkeen Jutta katto mua ja mä sitä, koska me molemmat luultiin et meilt meni toisesta korvasta kuulo, mut hetken päästä tajuttiin et se tuskin on ihan mahollista et kuuroudutaan samaan aikaan. Selitys oli se et se meijän vieressä oleva kaijutin hajos ja siitä ei kuulunu yhtään mitään. Harmillista, koska ois keikka kuulunu kaikille paremmin mutta nuo jatko yhellä sitten. Me oltiin ihan onnellisia ettei meijän korvaan suoraan soinu mutta niin…Ai niin! Ja katoin kesken keikan et meijän takana on joku ihan supeeeeeeer pitkä nainen ja sanoin Jutal et kato ku en oo koskaan nähny noin pitkää naista! Sit Jutta pilas mun ihmettelyn sillä et se sano et se seisoo jonkun tuolin päällä! Oisitte nähny ku mä murruin ihan täysin ku olin aatellu et 
wooooou! 

Keikan jälkeen nää supertyypit kävi äkkii moikkaa Rottaa ja sit lähettiin pikaseen nukkuu ku Jutta oli valvonu vurokauden putkeen. Se oli kuulkaas lapsukaiset oikein mukava reissu! Tässä tekstissä ei ollut mitään järkeä ja onnea niille jotka tajus tästä jotain, palkinnoksi niille jaan ensi lauantaina papukaijamerkkejä Jutan kerrostalon katolla! Pus pus!