6. marraskuuta 2014

kiusallisuuksien mekka - laajasalo

ATOMIROTTA @ KAPTEENIN KAJUUTTA, HELSINKI

Nyt vierailevana kirjailijana minä, eli Ankka! Jutta pyys kirjottaa meidän viikon takaisen retken Laajasaloon, koska sillä lyö pää tyhjää ja tunnetusti mä oon meistä kahesta se jolla pään sisällä onkin jotain älyllistä elämää. Jude tuli perjantaina meille ja ei tehty mitään ihmeellistä, koska meistä on tullut vanhoja ja tylsiä niin me vaan juotiin teetä ja juoruttiin. Ei me oikeesti juotu teetä vaan pepsii ja puhuttiin kakkaa ja kyl me siinä vähän leikittiin mörököllien juhlaa, eli Halloweenia.

Eli maskeerasin meist aika kuumiksii!


Lauantaina sit Jutta lähti viel huitelemaan harjoitteluun ja mä jäin vähän vetää lepoo. Onnea Jutkulle kun oltiin valvottu johonki viiteen ja se lähti kasilta ajelee kohti Vantaata. Oli hieman väsynyt rouvashenkilö illalla. 

Siinäpä sitten kun oltiin iltapuhteet tehty nii lähettiin ajelemaan kohti päämäärää. Oli kiva mennä keikalle kun ei oltu pitkään aikaan oltu, eikä varsinkaan oltu pitkään aikaan kattomas Rottaa. Kolmas kerta Kapteenin Kajuutassa ja aina se on yhtä erikoinen paikka. Siellä on meinaa aina aika erikoista porukkaa. Niiku joku Heltsu ja Samppa! xD 



Keikka alko puolen yön jälkee ja vähän oltiin silmät ristissä, mutta se ei yhtään haitannut. Oikeen hymyilytti ihan kauhiast ku oli niin kivaa pitkästä aikaa olla kattomas noit! Vähän manattiin vaan et oltiin unohdettu korvatulpat ja seistiin kajarin vieressä ja se tuntuu ihan helvetin kamalalta tönöttää sillon siinä. No parin kipaleen jälkeen Jutta katto mua ja mä sitä, koska me molemmat luultiin et meilt meni toisesta korvasta kuulo, mut hetken päästä tajuttiin et se tuskin on ihan mahollista et kuuroudutaan samaan aikaan. Selitys oli se et se meijän vieressä oleva kaijutin hajos ja siitä ei kuulunu yhtään mitään. Harmillista, koska ois keikka kuulunu kaikille paremmin mutta nuo jatko yhellä sitten. Me oltiin ihan onnellisia ettei meijän korvaan suoraan soinu mutta niin…Ai niin! Ja katoin kesken keikan et meijän takana on joku ihan supeeeeeeer pitkä nainen ja sanoin Jutal et kato ku en oo koskaan nähny noin pitkää naista! Sit Jutta pilas mun ihmettelyn sillä et se sano et se seisoo jonkun tuolin päällä! Oisitte nähny ku mä murruin ihan täysin ku olin aatellu et 
wooooou! 

Keikan jälkeen nää supertyypit kävi äkkii moikkaa Rottaa ja sit lähettiin pikaseen nukkuu ku Jutta oli valvonu vurokauden putkeen. Se oli kuulkaas lapsukaiset oikein mukava reissu! Tässä tekstissä ei ollut mitään järkeä ja onnea niille jotka tajus tästä jotain, palkinnoksi niille jaan ensi lauantaina papukaijamerkkejä Jutan kerrostalon katolla! Pus pus!

2 kommenttia:

  1. Juuri noin hyvä keikka pitäis olla, kajarin vieressä ilman korvatulppia. Pitäis olla niin lujaa volaa et melkein kutittaa korvissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mieltymyksensä kullakin, mut mä ainakin haluun säilyttää kuuloni. :D

      Poista