8. helmikuuta 2016

roska-autonkuljettaja mä olin ennen

ATOMIROTTA @ BAR JEMMA, VANTAA

Saavuin eräänä kauniina marraskuisena päivänä kaikkeni antaneena töistä kotiin ja sängyssäni odotti möykky. Möykky tunnetaan myös nimellä Ankka. Hän oli tullut suoraan koulutuksesta. Hän oli hyvin väsynyt. Pistettiin kahvit tulille ja kaadettiin sumppia naamaan pannutolkulla. Itsemme kokoomisprosessin jälkeen starttasimme Mersun kohti Rajakylää.

Auto jäi lepäämään huoltoaseman pihaan ja me jemmasimme itsemme Jemman uumeniin. Olimme väsyneitä ja koomaisia ihmisiä, joten keikan jälkeen jemmasimme itsemme Rotan kanssa kuvaan tarkoituksena päästä humalaisten keskeltä pois niin nopeasti kuin mahdollista. Vietimme arvokkaan hetken arvokkasti arvokkaassa seurassa ja hiipparoimme kohti kotia. 



BUUTSI-T & LOKIT @ KAPTEENIN KAJUUTTA, HELSINKI

Aamulla lähdimme kukonlaulun aikaan kohti Vantaata ottamaan mustetta nahkaan. (Kukkohan tunnetusti kiekuu: KUKKO KIEKUU!) Silmät ristissä menin ensimmäisenä kidutustuoliin, koska tuotantoteknisistä syistä oli pikkasen kiire lähteä fileointipajalle veitsiä heiluttelemaan. Sattui niin julmetusti, että meinas itku tulla moneen kertaan, mutta molemmat selvittiin hengissä kuitenkin! Okei, Ankkaa ei sattunut yhtään, mutta se onkin tollanen kummallinen rautanahka.


Kaikessa rauhassa töissä täyttelin terveellistä elämää tavoittelevien unelmaa aka salaattibaaria, kun näin kahden uuvatin lähestyvän minua uhkaavin askelein. "Tänään muuten mennään keikalle!" Nykyelämän paras keksintö eli Facebook oli tiedottanut, että Buutsi-T:n vieraina olisi silloin kolmen ärrän kopla - Rotta, Rohtori ja Rautis. Ankalla oli kollarit jalassa ja mulla oli meikit Ankan luona, eli lähtökohdat viihteelle lähtemiseen olivat aivan 6/5. 

Ollaan Kapteenin Kajuutassa oltu muutaman kerran aikasemminkin, se on oikein mukava pikku räkälä. En tosin tiedä, että pitääkö se ottaa kohteliaisuutena vai ei, mutta meiltä tultiin kysyyn et ollaanko alaikäsiä. Ollaan ollaan!


Buutsi-T:n kanssa oli muitakin räppäreitä, mutta lähinnä tämän ärrätrion takia me sinne paikalle raahauduttiin. Ei olla nähty Rohtoria ikuisuuksiin, joten pitihän tämä tilaisuus käyttää hyödyksi! Ja muutenkin oli superfantsuu vaihtelua Atomirotan keikkoihin kuulla Notkean Rotan biisejä. Eipä sillä, että Atomissa jotain vikaa olisi, mutta vanha kunnon sanonta menee - vaihtelu virkistää.

No mitäs niitä nyt sit oli! Raksalla, Salkku ja Mulkku, Lomalla, Paskakuski, (iha oikeest, tehkää näille biisien nimille jotain :D), Rahaa Rautaperseelle ym ym. Mah-ta-vuut-ta oikein isolla ämmällä! Ois voinu kestää vaikka kuinka paljon pidempään, mutta niinkun toinen vanha kunnon sanonta menee - ei makeaa mahan täydeltä.

Keikan jälkeen jäätiin jokskin aikaa vaihtaan kuulumisia ja puhuun kirjoista ja vinyyleistä ja sitten hilppastiin väsyneinä, mutta hymyt korvissa asti peiton alle jalat kelmutettuina. :)


- Jutta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti