"mitä me tehdään ilman teitä?!"

HAPPORADIO @ KLUBI, TURKU

Siinä torstain ja perjantain ohjelma! Torstaina hurautin bussilla Lohjalle ja siitä edelleen Minnan kyydillä Karjalohjalle Ankan luokse. Pikaisten laittautumisten jälkeen lähdettiin ajamaan räntäsateessa kohti Turkua. Klubin keikka alkoi jo klo 20, mikä oli kyllä mukavaa. Välillä turhauttaa niin paljon venata pahimmillaan yhteen asti yöllä (no Rotta alko perjantaina puol kaks....) ja tällä kertaa oltiin reissusta jo takaisin Ankalla puolenyön jälkeen. Kelpas.

Sanomattakin oli selvää, että torstai-iltana tuohon aikaan ei mitään spektaakkelia saada aikaiseksi, mutta oli siellä ihan kivasti porukkaa kuitenkin. Itellä ei ollut jotenkin yhtään jorausfiilis, oli kivaa vaihtelua fiilistellä vähän rauhallisemmin joskus. Tai no rauhallisemmin siis noin niinkun fyysisesti, sen edestä tuli sit heitettyä kaikkee enemmän ja vähemmän härskiä läppää ja muuten vaan tollasta yleistä vammailua. 

Mulla on kaikki röörit taudin jäljiltä edelleen täynnä limaa ja meinasin oksentaa limaa yhessä vaiheessa kun alkoi yskittämään. Ankka nauroi mun köhisemiselle_hieman_kovaäänisesti. Siihen Tykki tokas että: "helppohan se sieltä on nauraa, tulkaa tänne!" Ja vaikka vastattiin että OKEI niin ei päästy edes. :( Oisko ollu ees pikkasen siistiä! 

Keikan jälkeen Frosti tuli pyörähtään siinä tavisten puolella. Saatiin kuulla, että Haapasalon mikissä eli suoraan meidän edessä oli kiinni joku ihmemikrofoni, millä ne saa korvamonitoreihin yleisön hälinää. Mutta kun täällä yleisö oli aika rauhallista niin sieltä oli kuulunu vaan meijän jutut....... Kiusallisuus maksimus! "Hyvät jutut teillä oli!" Vajoon maan alle..... Ja pari pistettä vielä.....

Tykkikin tuli siihen hetkeks jutteleen ja otettiin muutama sensuelli otos. Rotta on käskenyt meitä pyytään noita kattomaan niitten keikkaa ja kun ehdotettiin sitä niin Tykki lupas tulla hilluun niitten keikalle alasti. Se oiski näkemisen arvosta. Tai sit ei. :D

Siitä sitten pikkuhiljaa hipsittiin ulos ja autolle ja silleesteen. Tältä päivältä loppuun vielä vessaselfie!

ATOMIROTTA @ VIRGIN OIL, HELSINKI

Perjantaina olikin sitten Atomirotan vuoro! Koska tiedettiin että keikka alkaa saatanan myöhään, ei meillä ollut päivällä mitään kiirettä. Tai en tiedä oisko ollu parempi, jos ois ollu kerta kiireettömän päivän lopputulos on tämä...

Juu u! 

Joskus yhdeksän aikaan lähettiin matelemaan kohti Virgin Oilia. Viime Rotan keikasta oli tasan kuukausi aikaa ja jotenkin oli tosi hyvä fiilis mennä niiden keikalle taas. (Vaikka myöhemmin saatiinkin ihan vähän pettyä, koska ne ei soittanut yhtä uutta biisiä, joka on meijän lemppari.)

Virginissä kulutettiin aikaa juttelemalla vähän Rotalle ja kuuntelemalla Tuuttimörköä sekä Aivovuotoa. En mä nyt ihan noille bändeille lämmenny, mutta ei se niin huonoa ollut että olisi korvat vuotanut verta. Rotta toivotti Happoradion tervetulleeks niitten keikalle alasti, ei kuulemma olisi mitään uutta. Enkä epäile. 

Hieman oli taas kiusallista kun mentiin about viisi minuuttia ennen keikan alkua lavan eteen odottamaan. Koko muu tanssilattia oli tyhjä... Tunsin ne kaikki katseet mun selässä... Onneks Rotta alotti kuitenkin aika pian, ettei tarvinnut enempää hävetä. Tää on just se ero Rotan ja Happoradion keikoilla. Happoradioo pitää mennä saatanan aikasin venaamaan ja juosta sinne eturiviin, eikä sieltä voi vahingossakaan poistua minnekään tai menettää paikkansa. Rotan kanssa mietitään, että koska sinne kehtaa mennä. Viis minuuttia ennen keikkaa oli aika rajamailla.

Ja yritäpä nyt sit tosta ottaa kuvaa prkl! Ei onnistu. Mutta oli sitä yhtä pientä pettymystä lukuunottamatta hyvä keikka. Bändilläkin näytti olevan hauskaa, ainakin muutamassa kohdassa kun nauro meijän vammailuille.

Käytiin keikan jälkeen vielä hetki juttelemassa ja pitihän Rotankin kanssa nyt kuva saada. Vaihteeksi. Sillä nyt kun on hirvee ongelma ton nenän kanssa, "yhdestä asiasta mä EN LUOVU!", niin keksittiin tollanen hulvaton ratkasu sen nenän peittämiseks. 

Halattiin vielä ja lähdettiin siitä sitten menemään. Eipä kai sen ihmeellisempää.

PS. Ilmeeni kun eka fiilistelen kahta takana olevaa päivää ja sitten tajuan, että mun pitää tänään kirjottaa vielä helvetin monta sivua oppimispäiväkirjaa. Huomenna onneksi pääsee laivalle nollaamaan.