ATOMIROTTA @ BLUE POOL, FORSSA
Perjantaina päästiin taas pitkästä aikaa tien päälle ja Rottaa katsomaan. En voi kiistää, etteikö olis jo ollut vähän ikävä. Eikä ainoostaan bändiä, vaan ylipäätään keikkareissuja. Ankan kanssa on vaan niin hulvatonta ajella autolla ympäri maita ja mantuja. Aina sattuu ja tapahtuu - kuten myös tälläkin reissulla...
Lähettiin joskus yheksän aikoihin ajeleen kohti Forssaa. Mä ajan aika paljon autoa, koska tykkään siitä. Tällä kertaa Ankka kuitenkin hyppäs into pinkeenä rattiin. Oon myös aina sanonu, että perkule kun mua ei oo kohta kolmevuotisen ajourani aikana puhallutettu kun kerran! No, eikö tietty just sen kerran kun Ankka ajaa niin poliisit pysäyttää. Oli hauskoja (ja aika söpöjä) poliisisetiä. Kun oli nollat puhallettu ja jauhettu vähä kakkaa niitten kanssa, jatkettiin matkaa.
Kahvitauko!
Kohta aletaan varmaan kantaa eväitäkin kylmälaukussa mukana haha!
Forssa ja Blue Pool... Mistäköhän mä edes alottaisin? A p u a , mikä hirvee mesta. Jos sisäänkäynti on Filmtownin kanssa samasta eteisestä, niin siitä voi ehkä jo päätellä jotakin. Sielläpä hengailtiin sitten kiusallisesti paikallisten pöhisijöiden kanssa.
Istuttiin ensin kahdestaan pöydässä, mutta yhtäkkiä siinä oli ykstoista forssalaista meijän kanssa. YKSTOISTA! Oli semiahdistavaa. Onneks keikka alko siinä pikapuoliin niin ei kauaa tarvinnu ahdistua.
Tai no, keikka oli vähintäänkin yhtä ahdistava. Ei me kehdattu mennä mihinkään eteen edes, kun siellä oli vaan kolme jotain pöhinämuijaa joraamassa. Jäätiin vähän kauemmaks diggaileen ja otettiin ihan iisisti. Tykkäsin kyllä keikasta. Stadi on mun hima taas livenä oli aivan mahtavuuksien mahtavuutta. Ja uus biisi, jonka nimeä en nyt kuollaksenikaan saa mieleen, oli vähän hämmentävä, mutta mahtavuutta sekin! Ainakin siinä sanottiin, ettei Rotan takii tarvi rokotusta ottaa. Sen verran muistan. :D
Keikan jälkeen käytiin vaihtamassa pari sanaa ja otettiin perinteinen kuva tietenkin. "Ootsä kasvanu vai onks sul jotku Lady Gagat jalassa?" Aika nopeesti siitä kuitenkin hilpastiin pihalle ahdistumasta.
Kotimatkalla rusikoitiin joku hillerintapainen auton alle ja se olikin oikein piste iin päälle tän reissun osalta. Huh huh.
Illan sana: ahdistava.
Ens viikonloppu onkin sitten jälleen keikaton, koska juhlitaan mun vanhenemista, mutta ei hätä ole tämän näköinen! 40 000 kävijän spessupostaus tulossa jossain vaiheessa, kun vaan saan aikaseks! Uuh!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti