Tein nopeesti tollaassen kartan paikoista, joissa oon käynyt keikalla. Voi olla, että joku on unohtunut, mutta tossa toi noin pääpiirteittäin. Napsasin Oulusta poikki, koska sitä pohjosemmaks en oo vielä eksynyt. (Espoon pallura on mennyt vähän hassuun paikkaan, mutta en jaksanu korjata. Ja laivakeikkoja en oo laskenu mukaan. Enkä Kuopion stalkkausreissua, vaikka se periaatteessa tähän olis kuulunutkin.)
Pisin välimatka pohjoinen-etelä - Oulu-Helsinki - 607 km
Pisin välimatka itä-länsi - Joensuu-Pori - 509 km
Pisin välimatka kotoa - Vesilahti-Oulu - 519 km
Että on tässä muutama kilometri tullu matkustettua. Jotkut tai oikeestaan varmaan useimmat kysyy, että mitä järkee tässä on. Ei varmaan mitään, mutta tää on mun elämää. Yhtäkään keikkareissua, matkustettua kilometriä ja niiltä jääneitä muistoja en vaihtais mihinkään.
Keikkojen ansioista oon...
...saanut uusia ihania ystäviä
...käynyt paikoissa, mihin en muuten tod. näk. olisi koskaan muuten mennyt
...saanut lukemattoman määrän hyviä muistoja
...pysynyt järjissäni
...jaksanut myös koulussa, koska on aina jotain mitä odottaa
...onnellisempi kuin aikoihin
Keikkojen takia oon...
...paljon köyhempi
Muuta miinuspuolta en sitten keksikään. Ja toi raha... Vaikka en kävisi keikoilla niin sitten kuluttaisin sen saman määrän johonkin muuhun. Jooo oisin saanu varmaan uuden tietokoneen tai kahden viikon etelänmatkan, mutta olisiko niistä iloa koko loppuelämäksi? Muistelisinko mä vanhana keinutuolissa sitä, kun sain uuden tietokoneen käsiini? Tuskinpa. Sen sijaan muistelen sitä, kun matkattiin Oulaisiin, lauleskeltiin autossa, pelättiin tappajarekkoja ja ajettiin betoniseinää päin. Tai sitä kun laivalla juostiin ympäri käytäviä, kaadettiin punkkua suoraan pussista toistemme suuhun ja sitä, kun riehuttiin keikalla aivan perkeleesti. Ei raha tai materia tee mua onnelliseksi, noi muistot tekee.
Seuraavan kerran kun joku tulee mussuttaan mulle siitä, että oon koko ajan keikoilla ja miten mulla on aina rahaa ja plääplää niin räjähdän. Mä en oikeestaan mihinkään muuhun rahaa käytäkään kuin keikkoihin. En ostele koko ajan hienoja kenkiä ja laukkuja, koska pärjään vähemmälläkin. Sen sijaan matkustan bändien perässä ympäri Suomea, koska sitä mä rakastan.
Mä en tarvi hienoa konetta, uutta autoa tai muutakaan vastaavaa. Antakaa mun vaan käydä keikoilla ihanien ystävieni kanssa niin oon aika helvetin onnellinen. ♥ Aamen.
PS. Se on sit tänään 40. kerta Happoradioo ;) Oulun NightClub Tähti, vapise!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti